sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Silent Whispers




Nimi ja vuosi: Silent Whispers (2012)
Valmistaja: Clementoni
No. 92685
Palojen määrä: 1000
Hankittu: Lidl, alkuvuonna 2013


Tästä ei oikeastaan ole paljon kerrottavaa. On se kätevää, kun Lidliin tulee toisinaan näitä palapelejä myyntiin, jolloin Suomestakin saa ostettua uusia, kohtuuhintaisia palapelejä. Tässä tapauksessa kohtuuhintainen palapeli oli onneksi myös laadukas.

Ja onneksi kaupassa oli vielä saatavana tätä kuvaa, koska tämä oli silloin myynnissä olleen sarjan kuvista se, jota lähdin metsästämään. Tuo taivas on erittäin kauniisti tehty, ja värimaailma ja tunnelma viehättivät silmää.

Kokoamisnäkökulmasta tämä oli peruspalapeli. Ei kovin vaikea, muttei onneksi liian helppokaan. Sellainen rento "kokoanpa tuosta nyt tuon osion ja huomenna vähän lisää" -palapeli. Panoraamamuoto helpotti kokoamista hieman, sillä paloja oli helpompi kohdistaa kuvaan, kun reunat olivat lähellä toisiaan. Näin on tosin käynyt kaikkien kokoamieni panoraamapalapelien kohdalla.

Kuvan tekijä on muuten taiteilija Drazenka Kimpel.

lauantai 23. marraskuuta 2013

Heijastus




Nimi ja vuosi: Reflection (1991)
Valmistaja: F.X. Schmid
No. 98125.2
Palojen määrä: 1000
Hankittu: Ebay UK, joulukuu 2012


Tämä oli aikanaan ensimmäinen palapeli, jonka hankin Ebayn kautta. Postikulut Britanniasta olivat yllättävän halvat suhteessa siihen, mitä oletin niiden tällaisella esineellä olevan, mutta palapeli itsessään oli hintava. (Ei mikään älyttömän kallis. En minäkään hullu ole.) Tämähän on ihan kunnon – nyt tulee se trendisana – vintagea, niin hinnan toisaalta ymmärtääkin. Toisaalta ei, sillä pelkkä ikä ei tee kaikesta rojusta arvokasta. No, mutta minä hankin tämän yksinomaan kuvan takia enkä minkään muun, joten maksoin kiltisti.

Miksi vaivautua tällaisen kuvan vuoksi? No koska se on erikoinen.

Palapeli on iältään vanha ja myös laadultaan heppoisempi kuin monet nykypalapelit. Palat ovat ohuita ja melko mielikuvituksettomasti leikattuja. Nykypalapeleihin verrattuna huonompi laatu näkyi myös siinä, kuinka palat liittyivät yhteen. Monesti ne eivät näet liittyneet kunnolla, sillä leikkaus oli laadultaan epätasaista. En aina tiennyt varmaksi, kuuluiko jokin pala johonkin tiettyyn kohtaan, ja palan paikasta saattoi varmistua vasta myöhemmin, kun oli saanut ympärille lisää paloja. Leikkauksen vuoksi palat liittyivät toisiinsa löyhästi.

Palapelin haasteellisuutta lisäsi myös kuva. Olin yllättynyt, kuinka hankalaksi kuvan kokoaminen lopulta osoittautui. Oli aivan kuin tämän palapelin kuvassa olisi ollut jokin kootuksi tulemista estävä taika, sillä kokoamisvaiheessa palapelin jotkin tietyt kohdat eivät näyttäneet samanlaisilta kuin laatikon kuvassa. Kun tuollaisen kohdan sitten vihdoin sai koottua, huomasikin, että kyllä se sittenkin laatikon kuvaa muistuttaa. Hassua. Sekä rajaviivojen että värisävyjen kanssa oli hankaluuksia.

Vaikka luulinkin aluksi pääseväni helpolla oudon kuvani kanssa ja sitten palapeli oli kuitenkin minua fiksumpi, pidin haasteesta. Oli hauskaa taas saada kokea onnistumisen tunteita palapelin parissa.

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Yozakura


Nimi ja vuosi: Yozakura (2010)
Valmistaja: Educa
No. 14475
Palojen määrä: 1500
Hankittu: Suomalainen kirjakauppa, joulukuu 2012


Kauheaa, en postannut lokakuussa mitään! Vaikka palapelejä on tullut koottua paljon viime aikoina, niiden päivittäminen tänne on jäänyt. Mutta ennen kuin päästään niihin, otetaan pois alta yksi vanha postaus, joka jäi taannoisen linnaprojektin takia julkaisematta aikaisemmin.

Todella kaunis palapeli, jonka kuva on japanilaisen taiteilija Morita Haruyon käsialaa. Olin taas "sillä mielellä", kun joulun alla kiertelin kauppoja huvikseni. Siis palapeliseuraa etsiskelemässä. Suomalainen kirjakauppa on yksi vakivierailukohteistani ennen joulua, eikä se pettänyt tälläkään kertaa. Kun huomasin tämän muiden palapelien seassa, ilahduin paitsi kuvasta myös siitä, että palapelissä oli 1500 palaa. Ei siis olisi niin tavallinen koottava tämä. Sanomattakin on selvää, että palapeli lähti ilman sen kummemman harkinnan kohteeksi joutumista mukaani.

Aloin koota palapeliä joskus joulukuun aikana ja tein sitä aina silloin tällöin kun ehdin. En enää muista yhtään, kuinka kauan tämän kokoamiseen meni, mutta sen muistan, että mikään helppo palapeli tämä ei ollut. Tai no, sanottaisiinko, että tämä on semmoinen "jokaiselle jotakin" -palapeli. Tässä oli siis helppoja sekä vaikeita osioita. Helpoimpia olivat kimonon eri osat, naisen kasvot sekä päivänvarjo. Vaikeinta puolestaan oli saada kokoon tuo tausta, jossa leijailee kirsikankukkien terälehtiä. Se oli oikeasti haastavaa, vaikka käytinkin apunani sitä samaa tekniikkaa, jota käytän aina kootessani isompia yksivärisiä alueita. Erottelen paloja toisistaan värisävyjen hienojen erojen mukaan, ja sitten rupean sovittelemaan toisiaan sävyiltään lähellä olevia paloja toisiinsa. Se on aina semmoista tihrustamista se erottelu, mutta kun paloja sitten alkaa laittaa paikoilleen, tulee nopeasti koonneeksi muutaman rivin kinkkistä taustaa.

No, tässä tuo ei kovin hyvin toiminut, sillä kukkien terälehdet hankaloittivat hommaa. Toisaalta ne myös helpottivat, sillä niitä saattoi yrittää koota erikseen, ja kun yhden terälehden sai koottua, saattoi etsiä sen paikan taustasta kannen kuvaan vertaamalla. Kyllä, prosessi oli hidas.

Lopputulos oli kuitenkin palkitseva, kuten kuvasta näkyy. Eikä tästä varmaan tule mitään yhden kokoamiskerran juttua, sillä tällaisen haastavamman palapelin seuraan tulee varmasti palattua toistamiseenkin.